Yar, mates. K-O-L-M-E-T-O-I-S-T-A, ou jee. Taas on uusi osa tullut tehtyä. Tuolla lopussa on lupaamani perijä-äänestys, koittakaa äänestellä nopsakkaasti, muuten on vaikea pelata eteenpäin :D Tietty valitsen perijän itse, jos teillä kestää liian kauan :) Mutta alkakaahan jo lukea siitä

 

Eleanor oli hävinnyt elämänsä aikana niin monessa tappelussa (kolmessa!), että päätti ryhtyä kehittämään kuntoaan. Paven pihapunttis oli yhä paikallaan Juicyjen pihamaalla ja Ele lähestyi sitä tylsässä verryttelyasussaan epävarmana.

"Ei tämä kovin vaikeaa voi olla..." hän tuumi astuen varovasti juoksumatolle.

Valitettava totuus, että sellaiselle henkilölle, jonka koko elämänaikainen liikunta on listattavissa vessapaperinpalan kokoiselle lapulle, juoksumatolla juokseminen on erittäin vaikeaa. Jaksa yrittää Ele, ahkeruus palkitaan!

Jade saapui kaupasta juuri parahikseen nähdäkseen kuinka hänen äitinsä ei hallinnut koipiaan ja lensi naamalleen. Hän oli miettinyt paljon sitä halusiko pitää lapsen vai ei, ja olisi mielellään kysynyt äitinsä neuvoa, mutta tämä näytti olevan liian kiireinen (ja typerä) auttaakseen.

Aika oli kuitenkin käymässä vähiin. Pian lapsi Jaden mahassa olisi jo niin kehittynyt, ettei hän saisi tehdä aborttia vaikka haluaisikin.

Jade päätti siis turvautua sisariensa apuun. Hän vinkkasi Rubylle eräänä aamuna tämän hyvästellessä öistä pedinlämmittäjäänsä.

"Ruby, mitä tekisit tilassani? Jos tulisit raskaaksi... jollekin miehistäsi, pitäisitkö lapsen?" Jade kysyi.

"En tietenkään pitäisi!" Ruby vastasi heti. "En antaisi minkään lapsen pilata elämääni! Sitä paitsi, raskaus ei ole sinun syysi! Sinä olet itsenäinen nainen ja saat itse päättää kehostasi!"

"Mitä sinä lapsella tekisit? Et pääsisi opiskelemaankaan tai mitään", Ruby lopetti puheenvuoronsa.

"Tuossa on kyllä perää..." Jade vastasi mietteliäänä.

Hän halusi kuienkin myös toisen simin mielipiteen ja tiedusteli nuoremman pikkusisarensa kantaa.

"Ruby sanoo, että abortti olisi paras vaihtoehto, mutta en ole vielä aivan varma... Jos sinäkin olet samaa mieltä, niin päätös on helppo" Jade kertoi Amberille.

"Minäkö samaa mieltä hänen kanssaan!?" Amber kysyi. Hänen piti tehdä nyt elämässään tärkeä valinta. Hän voisi ryhtyä hissukka ernuksi tai hyökkääväksi ernuksi eli

a) hän voisi ilahtua siitä, että sisko kysyi hänen mielipidettään tai

b) ryhtyä valistamaan siskoaan abortista ja lapsen oikeuksista

Hän valitsi ilkeä-ernu -vaihtoehdon.

"Vai että abortti! Etkö sinä ymmärrä, että se sikiö on elävä olento! Abortti on murha!" hän huusi.

"Ni-niinkö sinusta?" Jade kysyi hiukan hämmentyneenä. Hän ei yleensä puhunut sisarensa kanssa, joten tällainen reaktio hiljaiselta tyttöseltä oli yllättävä.

"Jos sinä teet abortin, en halua olla enää siskosi!" Amber vielä lisäsi. Jade parka... Eipä hän kamalasti tainnut helpotusta ongelmaansa saada.

Amber tosiaan oli hiljainen ja ujo ernu-sim. Koulussa hän sai seuraa vain parista toisesta ernuilijasta, joiden kanssa hän ei tosin puhunut koskaan mitään. Toinen heistä oli misofobikko ja pelkäsi saastuvansa ilmassa leijuvista bakteereista, jos avaisi suunsa ja toinen antrofobikko, joka pelkäsi muita simejä ja sosiaalista kanssakäymistä. Amberista alkoi tuntua, että hänenkin olisi hankittava fobia sopeutuakseen edes johonkin joukkoon.

Amber oli myös musikaalisesti hyvin lahjakas. Hän lauloi kuin enkeli ja soitti pianoa kuin piru ( joka on hyvä pianisti). Ele oli tästä hyvin innoissaan. Hänen mielestään hyvä pianisti suvusa = hyvä juttu. Niinpä hän kannusti tytärtään aina vain soittamaan lisää ja lisää.

Amber olisi kuitenkin halunnut kannustaa itseään lopettamaan soittamisen. Hän vihasi pianolla pimputtelua yli kaiken, muttei tohtinut kertoa totuutta äidilleen. Äiti olisi pettynyt valtavasti!

Jos Amber olisi itse saanut valita, hän olisi vain heittänyt tikkaa. Se oli hänen suosikkipuuhaansa 4 real ja hän toivoi joskus pääsevänsä johonkin irlantiaistyyliseen baariin heittämään tikkaa kisoihin ja tietenkin voittavansa. Hän halusi elää tikanheitolla!

"Tshihihi, voi ei!"

"Uh, eikä... Iih..."

Katsottuaan tarpeeksi kauan vierestä keskimmäisen lapsensa ja yhden tämän poikaystävistä pelehdintää, Ele meni esittäytymään pojalle Rubyn äitinä.

"Taidat olla se poika, jonka meikkasin naurettavaksi silloin, kun vielä tein simeille makeovereita kampaamotuolissani?" Ele kysyi.

"Olen juuri se!" Rafikin näköinen poika nyökkäsi.

Sitten Ele asteli tyttärensä luo käymään hiljaisen keskustelun, jottei poika kuulisi.

"Tämä alkaa karata käsistä! Ei ole reilua seurustella kuuden eri miehen kanssa yhtäaikaa!" Ele huusi. "Se on moraalisesti väärin! Sitä paitsi, tuo poika on ruma!"

"Mikä sinä olet minua moraalisesti neuvomaan!?" Ruby tiuskaisi takaisin. "Jos muistan oikein, niin olet itse polttanut lapsen elävältä!"

"No se nyt oli ihan eri asia!" Ele vastasi rauhallisemmin (Fionan kuolema oli hänelle arka paikka).

"Kuule nyt, rakas lapsi" hän aloitti udelleen toisella taktiikalla. "Olet valtavan lumoava nuori nainen. Vaikka kaikki miehet huomaavat sen, se ei tarkoita, että sinun tarvitsisi... olla heidän kaikkien kanssa. Tutki sydäntäsi ja etsi sen avulla tosirakkautesi!"

"Tosirakkauteni?" Ruby toisti vaikuttuneena.

"Niin juuri! Tuolla jossain maailmalla on poika, joka on juuri sinua varten, joka sinua erityisesti rakastaa!" Ele jatkoi innostuneena.

"Erityisesti..." Ruby mietti. "Hyvä on äiti. Teen parhaani löytääkseni hänet!" (Rafiki poika oli häipynyt tontilta jo kuudesta miehestä puhuttaessa.)

 

Kukas se siinä! Pave (joka on luonnollisesti kalju, sillä hänen hiustensa mesh on poistunut koneeltani)!! Miksi tämä lurjus hiippaileekaan Juicyjen tontilla Rubyn treffiruusu puutarhan keskellä?

Herran pieksut! Hän varastaa sanomalehden! Onneksi Ele on treenaamassa pihapunttiksella, hän pysäyttää tämän ilkivallan.

Mitä? Miksei Eleanor tee mitään? Mikä tätä naista oikein vaivaa!?
"Pelottaa..." Ele piipitti kauhusta jäykkänä muistellessaan viimeksi häviämäänsä tappelua Paavon kanssa. Paavo hävisi teille tietämättömille lehti mukanaan.

Jade ei ollut vieläkään sata prosenttisen varma siitä pitäisikö hän lapsen vai ei. Amber yritti häntä kovasti suostutella säästämään sikiön hengen.

"Voi, siellä se on! Pikkuinen pallero! Jos se on tyttö, voit ostaa sille ihania prinsessamekkoja ja kaikkea söpöä (egologisesti kirpparilta)!" hän visioi.

"Aah, taisin kuulla sen puhuvan! 'Säästä minun henkeni, äiti. Äiti, rakastan sinua!'" Amber ihmetteli imitoiden parhaan taitonsa mukaan ääntä, jonka uskoi sikiöiden omaavan.

"Hehee..." Jade hymyili hieman kauhuissaan ja liukeni paikalta.

Epätoivoissaan Jade päätti kysyä neuvoa esi-isiltään (=Feeliksiltä).

"Voi viisas Feeliks... Antakaa minulle voimaa löytää vastaus ongelmaani. Olen neuvoton, en tiedä mitä tehdä. Polkuja on monia, mutten tiedä, minkä niistä valitsisin. Voi Feeliks herra, mitä mahtaisitte tehdä tilassani..." Jade päivitteli.

"No, alkaisin synnyttää", kuului yllättäen kumea ääni jostain hautakiven uumenista.

"Mitä helv..." Jade äimistyi, muttei ehtinyt jatkaa lausettaan loppuun.

Hän tunsi yllättäen polttavaa kipua vatsassaan.

"A-aa!"Jade huudahti. "Voi vitun esi-isät!" hän manasi ja katui, että oli koskaan tullut koko hautausmaalle.

"Äitii!" Jade huusi niin kovaa kuin kivultaan suinkin pystyi. "Feeliks laittoi minut synnyttämään! Apua!"

"Missä ne luuserit kuppaa!? Kuolen tähän paikkaan! Voi hyvä luoja!" Jade voihki.

Feeliksin haamu katseli tapahtumia hihitellen turvasta mullan alta. Voi voi Feeliks... Eläessä maanvaiva, kuolleena maanvaiva.

Lopulta Ruby ja Elekin ehtivät paikalle (Amber soitti pianoa niin kovaa, ettei kuullut ulkoa kantautuvia huutoja).

"Hengitä! Hengitä!" Ruby ohjeisti hysteerisesti.

"Ei kannata hengittää, se vaan pahentaa kipua", Ele tokaisi. Häntä ei oikein kiinnostanut tämä tapahtuma. Hän olisi toivonut, ettei Jade pitäisi lasta, sillä kyllähän se tiedettiin kuka sitä loppupeleissä joutuisi hoitamaan.

"Ponnista!" Ruby ehdotti.

"No ei siitäkään mitään hyötyä oikeasti ole..." Ele pudisti päätään.

"Päät kiinni!" Jade huusi katkerana. Hän olisi halunnut päästä sairaalaan puudutusaineiden ja morfinin ääreen.

Lopulta Jade onnistui saamaan vauvan ihmisten ilmoille.

"Hei, aika hottis! Hyvin vedetty!" Ruby vinkkasi silmää siskolleen. Hän oli varma, että hänen ohjeistaan oli ollut suuri apu.

Jade nimesi vauvan Liseksi. Tyttö oli heti syntymästään lähtien hyvin epäillyttävä, sillä hän käänsi robottimaisesti katseensa Rubyn koulukaveriin, joka oli sattunut synnytyksen loppuvaiheessa paikalle.

"Minä tapan sinut yöllä", Lise lähetti telepaattisen viestin tytölle.

"Mitä tämä on!?" Tyttö ihmetteli ja alkoi imeä peukaloaan, kuten aina ollessaan hermostunut.

 

Jade ojensi vauvan Eleanorille.

"Saat pidellä sitä hetken", hän ilmoitti.

"Ah ja voih tätä tuskaa! Olipa rankka synnytyts! Olen niin väsynyt kouluni ja tulevaisuuteni kärsivät, jos tätä alsta alan hoitaman! Elämäni ensin romuttuu julmalla tavalla ja sitten loppuu äkisti!" Jade tuskaili.

"Joten, heippa! Äiti lähtee vastuuta pakoon yliopistoon! Jää sinä tänne mummun kanssa kivasti!" hän vilkutteli iloisesti Liselle. Eleanor naurahti.

"Arvasin, että hän yrittää tuota!" hän ajatteli.

"Sinä et mene nyt minnekään, vaan otat lapsesi ja teet sillä mitä teet, minä menen nyt treenaamaan vatsalihaksiani" Ele pyörti Jaden suunnitelmat.

"Mälsää..." Jade valitti. Hän ei koskaan päässyt toteuttamaan elämäntavoitteitaan, jotka liittyivät läheisesti tieteeseen, eivätkä lastenhoitoon.

"Ajattele asian valoisaa puolta!" Ele kannusti. "Sellaista ei taida olla, mutta ainahan voit yrittää keksiä!"

Ele oli huomannut, että talouden siivoojatar ei ollut ihan pahan näköinen. Siltä varalta, että joku onnellinen sim vielä saisi Juicyjen suvussa poikalapsen (sinä päivänä ostan kuoharia ja juon sitä samalla, kun kirjotan), olisi hyvä olla joku vaimoehdokas olemassa. Niinpä Ele tutustui ensin itse ja tutustutti sitten kaikki tyttärensäkin tähän siivooja neitoseen.

Jade ja Ruby tulivatkin hänen kanssaan hyvin toimeen, mutta Amberilla oli vaikeuksia. Hän ei ollut koskaan oikeastaan rakentanut normaalia ihmissuhdetta (ernujen kanssa, jotka eivät puhu asiat hoituvat ihan eritavalla), joten siivoojaan tutustuminen ei ollut kovin helppoa. Amber onnistui aina suututtamaan hänet jollain tavalla.

"Minusta ei ole mihinkään..." hän murehti. Kamala angsti ryöppysi hänen ylitseen.

Rubyn kävi siskoaan sääliksi. Hän päätti tutustuttaa tämän joihinkin poikaystävistään ja parittaa heidät, olihan hän luvannut äidillekin, että karsisi vähän poikaystäviä elämästään.

"Jos haluat, voin esitellä sinut jollekulle", Ruby sanoi.

"En oikein tiedä... Minä en osaa olla simien kanssa..." Amber vastasi.

"Nyt tarvitaan asenteen muutosta" Ruby oivalsi. Hän päätti käyttää samaa keinoa, kuin Ele oli aiemmin häneen itseensä käyttänyt saadakseen hänet unohtamaan miehet. Miten Ele olikaan sen sanonut...?

"Rakas lapsi, olet tosi hottis! Vaikka kaikki miehet tuliskin ehottelemaan, niin ei kaikkien kanssa tartte maata! Tosirakkaus löytyy sydämestä sinua varten!" Ruby hymyili siskolleen. Hämmentyen tästä puheesta Amber vain nyökkäsi ja suostui tutustumaan oranssiin Brunoon.

Oranssi Bruno saapui salamana Juicyille Rubyn soitettua hänelle.

"Moi kulta!" Bruno tervehti Rubya kuumalla suudelmalla.Amber odotti hermostuneena sivummalla pingottunut hymy kasvoillaan.

"Tässä on pikkusiskoni Amber", Ruby esitteli kaksikon toisilleen.

"H-h-h-heihihihihi" Amber trvehti niin rauhallisesti kuin hermostuneisuudeltaan suinkin kykeni.

"Uuh! Kuumaa kamaa!" Bruno ihasteli Amberia. Ernut selvästi miellyttivät häntä, Rubyn matchmaker silmä osui oikeaan.

Bruno oli kuin luotu Amberille: hänkin rakasti tikan pelaamista. He pitivät koko päivän hauskaa heitellen uudelleen ja uudelleen napakymppejä yhdessä. Amberilla ei sokaan elämässään ollut ollut niin hauskaa.

Yllättäen Bruno vakavoitui kesken pelin.

"No, mikä on?" Amber kysyi hiukan hermostuen.

"Minä vain..." Bruno vastasi.

"...olen niin onnellinen, että tutustuin sinuun! Olet kaunein ja mukavin tyttö, jonka olen koskaan tavannut!" hän kertoi.

"O-oo, ktshihigh hee", Amber vastasi hämillään punastuen.

Päivä venyi illaksi ja lopulta kaksikko päätyi tyynysotaan. Bruno oli ehtinyt heittää kaikki päällysvaatteensakin pois villin sodan tiimellyksessä.

Ennen kuin Amber ehti oikeastaan tajutakaan mitään, tilanne oli siinä pisteessä, että hän sai ensisuudelmansa oranssilta Brunolta. Hänen sydämensä löi kurkkuun asti, hän oli tavattoman onnellinen.

Sitten hän muisti jotain.

"Mutta etkö sinä pidäkään siskostani? Luulin, että seurustelet Rubyn kanssa?" Amber kysyi. Rubyllä kyllä miehiä riitti, eikä häntä varmaan haittaisi, jos Amber nappaisi niistä yhden, itsehän hän oli heidät esitellytkin toisilleen, luultavasti juuri tätä varten, mutta...

"Joo, kyllä minä siitäkin tykkään" Bruno vastasi kohauttaen olkiaan.

"En ymmärrä... Miksi sitten suutelit minua?" Amber ihmetteli. Hän uskoi tosirakkauteen, ja jos joku rakasti toista simiä, niin ei silloin kyllä ketään kolmatta suuseltaisi!

"No kai sitä nyt mies saa tykätä niin monesta kuin haluaa? En käsitä kuka muka on laatinut jonkun 'ole vain yhden kanssa' -säännön", Bruno sanoi tympääntyneenä.

"Minusta meistä tulisi hieno kolmen kimppa!" hän lisäsi vihjaillen. Amber tukki korvansa, hän ei halunnut kuulla tällaista ällöttävää roskaa.

"Olet kamala sika! En enää koskaan heitä tikkaa kanssasi!" Amber sanoi kiihtyneenä.

"Ai et edes biologista tikkaa?" Bruno kysyi ja iski silmää.

"Häivy!" Amber huusi vihaisena.

"Okei, okei" Bruno sanoi ja lähti kauniin vihreissä boksereissaan. "Ihme pihtari..." hän vielä mutisi.

"Olen oikea idiootti..." Amber nyyhki. Kyyneleet alkoivat virrata hänen silmistään. Hän oli ehtinyt kiintyä Brunoon ja nyt tämä petti heti hänen luottamuksensa.

"Ehkä saan hänet vielä muuttumaan rakkauteni voimalla..." Amber pohti ja meni pää painuksissa sisälle taloon.

 

Tähän loppuun esittelen teille vielä kertaalleen perijäehdokkaat perijä-äänestystä varten!

Jade "valmis paketti" Juicy on tietotavoitteinen ja leikkimielinen sim.

Ruby "Jakorasia" Juicy on romantiikkatavoitteinen, menevä ja siisti sim.

Ja Amber "Ernu" Juicy on perhetavoitteinen ujo ja kiltti sim.

 

Näiden kaikenkattavien kuvauksien jälkeen teidän lienee helppo valita suosikkinne ja äänestää häntä perijättäreksi :D toivottavasti tulee ääniä ja toivottavasti ei tule tasapeliä :D Jokaisella on nyt mahdollisuus vaikuttaa! Ole mukana tekemässä tärkeitä päätöksiä! 

Ja anteeksi kirjoitusvirheistä, en jaksa niitä nyt korjailla, ja niitä jälleen on runsainmitoin, sillä kirjoitan ei-niin-hyvillä näppäimillä, ja harrastan typottamista muutenkin :D Mutta kommentit myös piisaa :)