Vihdoin ja viimein! Parin viikon viivästyksellä Juicyjen viides osa! Toivottavasti pidätte siitä :)
Tämän osan aloitamme iloisissa merkeissä: on Marjaanan syntymäpäivä! Feeliks tuli aamulla hakemaan pikkuista viedäkseen hänet kakun luo.
"Ugh, taas vaippa haisee! Sinusta on pelkkää ylimääräistä työtä!" hän päivitteli aamutoivotukseksi.
Kakku ei ollut mitenkään erityisen hieno; Manta oli tuonut sen aamulla, yllätys, yllätys, Valintatalon roskiksesta.
"Se on ihan hyvä vielä! Päiväys vain menny pari viikkoa sitten!"
Tapansa mukaan Marjaana ehti vielä huuta jonkin aikaa ennen kasvuaan. Hän vaati aina kovastihuomiota, eikä silti saanut sitä lähes koskaan. Voi toista.
Ja näin sitä kasvetaan!
"Ihan suloinenhan tämä kyllä on..." Feeliks ajatteli.
Pian hän kuitenkin pyörtyi tajutessaan, että tyttö oli todellisuudessa mielettömän, hirvittävän, kamalan ruma! Odottakaas, kunhan näette!
Feeliksin oli pakko peittää lapsen kasvot maalien alle.
"Eihän tuollaista hirviötä kehtaa talssaan pitää!" hän kauhisteli sutiessaan värejä lapseen. Niin, ihan suloisellehan Marjaana tässä nyt näyttää, mutta...
Katsokaa tätä sivuprofiilikuvaa! Eihän se niin paha ole, Feeliks hieman taas liioittelee, mutta kuitenkin...
Eleanor oli oikein innoissaan uudesta leikkikaverista. Hänellä tosin oli vähän hatara käsitys siitä, minkälainen leikki olisi molempien mielestä hauskaa.
Niin, Eleanor piti kovasti tästä "Mantan lapsesta", mutta Mantan lapsi ei pitänyt lainkaan hänestä. Jännittävä tilanne.
Feeliks taas ei ollut vähääkään kiinnostunut ML (Mantan lapsi):stä (kaikki muut perheenjäsenet kutsuivat Marjaanaa ML:ksi). Hän hoiti tätä, jos oli ihan pakko, mutta muutoin häntä inhottivat muistot Mantasta, jotka tyttö toi hänen mieleensä.
Vaan eräänä päivänä, kun Feeliks vahingossa sytytti omelettinsa (paprikaa ja kinkkua sisältävän) tuleen, hän osoitti jonkinlaista moraalista edistystä!
Hän nappasi ML:n syliinsä ja kiidätti tämän turvaan.
"Juokse sinäkin Eleanor!" hän huikkasi ohjeeksi taakseen kauhusta kirkumaan jääneelle lapselle.
"Eiii! Isi, älä jätä!" Eleanor huusi paniikissa. Hänellä oli normaalin varautuneisuuden tulipalojakohtaan lisäksi traumataaperoajoistaan Mantan sytytettyä vahingossa hänen potkupukunsa palamaan. Tyttö parka oli kauhusta lamaantunut!
Onneks herra palomies riensi paikalle ja pelasti Eleanorin nahan. Feeliks ei kuitenkaan enää koskaan tehnyt omelettia.
Kriisin päätyttyä Eleanor otti isänsä rankkaan puhutteluun. Hän ei voinut käsittää, että isä oli pelastanut ML:n ennen häntä! Tämä antoi potkua häämöttävälle teini-iälle ja kapinoilille ja Feeliksin entistä kovemmille lellimisille.
"Vihaan sinua!" keskustelu päättyi. Voi Eleanor, mitähän sinustakin vielä tulee. Ei luultavasti mitään.
Luonnollisesti Eleanot vihasi nyt myös sisarpuoltaan, joka oli törkeästi anastanut hänen isänsä huomion kriittisimmällä hetkellä. Nyt ainoa, joka huomioi Marjaanan edes joskus oli Feeliksin täti.
(Joka pissasi lattialle ja antoi Marjaanalle uutta ilon aihetta...)
Huolimatta kodin vaikeuksista, Eleanor menestyi koulussa erittäin hyvin. Sai rahaakin tuon tuosta paljasteltuaan sukureseptejä ja muuta.
Feeliks oli aivan haltioitunut pikku prinsessansa menestyksestä, eikä pappa itsekään mitenkään huonosti töitä tehnyt. Saatuaan jälleen ylennyksen hän päätti, että oli aika muuttaa uuteen taloon!
Ja tässä siitä pieni esittely niille, joita kiinnostaa!
Tässä Eleanorin "vähänkö ees kova" huone, heti oikealla ulkoapäin katsottuna.
Vasemmalla keittiö.
Sitä seuraa (yhä vasemmalla) Feeliksin "jossain määrin vähän homo" makuuhuone.
Jonka jälkeen henkilökohtainen suosikkini: vessa-kylppäri!
Oikealla vielä Marjaana "vähänkö ees tylsä" lastenhuone.
Ja käytävän päässä tämä öh... loistelias olohuone. Rahoja ei ollut mitenkään liikaa kuitenkaan, joten esim. valaisimia jäi vähän uupumaan.
Tässä kuitenkin tämä viides osa! Toivottavasti on ihan selkeä, tein sitä niin pienissä pätkissä pitkällä aikavälillä, että kokonaisuus saattaa olla.. noh, typerä :D Ensi osan teen mahdollisimman pian korvaukseksi tämän viipymisestä. Ja kommentoikaa, niin on kivaa! ;D
Kommentit