Jebaa, viimein valmistui iki-ihanien Juicyjen osa numero 12! Vaihteeksi krjoitusvirheitä voi olla tavanomaista enemmän, koska tämä on tehty läppärillä, jossa on... hauskat näppäimet :) No mutta, eipä sen enempää, alkakaahan lukea jo siitä!

 

 

Eleanor on juustotavoitteinen sim. Hänellä on aviomies ja kaksi lasta kahden eri miehen kanssa. Hänellä on myös yksi ongelmalapsi kolmannen miehen kanssa. Eleanor tekee kaikkensa saadakseen syötyä mahdollisimman monta juustoleipää elämänsä aikana. Hän tekee myös kaikkensa saadakseen ongelmalapsensa ongelmat kaikkoamaan. Onneksi hänen miehensä auttaa häntä.

Kun Eleanor aamuisin lähtee töihin, juttelevat aviomies, Paavo, ja ongelmalapsi, Jade, iloisesti kouluunlähdön aikatauluista.

"Älä koske minuun!"

"Kuules nyt sinä tyhjäkatseinen märkäkorva! Nyt mennään ajelulle, että äitisi luulee minun vieneen sinut kouluun niin kuin kuuluukin!"

Kun Eleanor tuli töistä kotiin, illastivat aviomies ja ongelma lapsi yhdessä.

"Ah!"

"Antaa olla viimeinen kerta, kun vihjailet mitään Eleanorille! Ensi kerralla lyön tajun kankaalle!"

Illalla Eleanor katseli hyvillään, kuinka aviomies ja ongelmalapsi vertailivat stoolaisuutta ja epikurolaisuutta ja listasivat ajattelutapojen plussia ja miinuksia.

Hän saattoi hyvillään lähteä istumaan iltaa ystäviensä luo. Ongelmalapsi oli turvassa, hyvissä käsissä.

"Kädet irti!"

"Nyt jatketaan siitä, mihin viimeksi jäätiin..."

Kun tuli nukkumaanmenoaika, Eleanor ja aviomies peittelivtä ongelma lapsen yhdessä vuoteeseen. Aviomies ja ongelmalapsi jäivät hänen mentyään vielä puhumaan nuoren ongelmista.

"Sinulla on päässä ongelmia!"

"Hiljaa, tyttö! Nyt teet niin kuin setä sanoo!"

Jade ei halunnut tehdä enää "niin kuin setä sanoi". Hän pelkäsi ja oli loukussa. Hän yritti laittaa vastaan, mutta yrityksistä alkoi hiipua puhti, kun ne kerta toisensa jälkeen osoittautuivat hyödyttömiksi. Näin ollen, Jadelle ei jäänyt muut vaihtoehtoa, kuin soittaa poikaystävälleen Tanelille.

Yön pimeydessä Jade heitti mielessään katkerat hyvästit Paavolle ja kipitti kohti Tanelin rumaa autoa (Taneli ei ole mikään amis).

"Antakaa anteeksi äiti, Ruby ja Amber... En voi muutakaan. En vain voi elää enää näin. En voi palata enää koskaan."

Kun Jade palasi kotiin, oli Ele häntä pihamaalla jo odottelemassa vihaisena puputossuissaan. Hän oli huolesta suunniltaan ja hyvin vihainen. Hän nimesi Jaden virallisesti päässään Jade "Ongelmalapsi" Juicyksi.

Jadea hirvitti. Hän tiesi, että suuria ongelmia oli luvassa niin huollesta kuolleen äidin kuin skitsoilevan pedofili Paavonkin osalta. Eikä hän voinut käsittää, miten poliisi oli osannut etsiä häntä, kuka olisi voinut hälyttää ne hänen kannoilleen. Kaiken tämän lisäksi hän oli syvästi järkyttynyt hänet napanneen poliisin kampauksesta ja poskipäistä. 

Jade valmistautui vastaanottamaan saarnansa.

"Mitä oikein ajattelit!?" Ele huusi vihaisena. "Me olimme kuolla huolesta! En ymmärrä sinua! Yritämme kaikkemme, että sinulla olisi mukava ja turvallinen olla ja mitä teet sinä! Karkaat!"

"Sinä et tajua mistään mitään", Jade tuhahti.

"No haluaisitko kenties selittää minulle nuori kapinallinen?" Ele tivasi. Hänen kiukulleen ei näkynyt loppua.

"Siitä ei olisi mitään hyötyä, kun et edes näe mitään, mitä ympärilläsi tapahtuu!" Jade sanoi katkerana.

"Voi, kyllä minä sen verran näen, että tuolla naapurin Tanelilla on sinuun huono vaikutus! Paavokin aina epäilee häntä! Sinä et saa olla enää missään tekemisessä sen tyylitajuttoman simin kanssa tai saat arestia loppuelämäksesi!" Ele karjui ja passitti Jaden sisälle.

Ja ikkunasta kaikkea seurasi poliisin puhelinnumeroa nyrkissään rutistava hahmo. (*pahaenteistä musiikkia*)

Jade oli luonnollisesti yön tapahtumista johtuen hyvin poissa tolaltaan. Hän oli suunnitellut muuttavansa ensin Tanelin kanssa jonnekin, pelehtivänsä tämän kanssa pari kuukautta villisti, jättävänsä tämän, vaihtavansa nimensä, etsivänsä rikkaan miehen, vievän tämän rahat, perustavansa tähtitieteenlaitoksen ja löytävänsä planeetan, jonka nimeäisi Teppo-isoenon mukaan. Nyt kaikki suunnitelmat olivat tuhoontuomittuja.

Välillä voidaan siirtyä ongelmalapsesta muihin lapsiin. Tai lähinnä tähän Ruby tyttöseen. Hän menestyi koulussa ihan mukavasti (=kympin oppilas). Hän ja kuopus Amber kulkivat koulumatkat luonnollisesti yhdessä samalla bussilla, joten kummastus oli suuri, kun Ruby eräänä päivänä palasi kotiin yksin, ilman siskoaan!

Ja tässä se sitten tulee, puolisen simtuntia myöhemmin kuin sisarensa. Voitte uskoa, että Juicyjen vanhemmat (ja minä) miettivät tässä vaiheessa "Mitä hemmettiä, ompa epäillyttävää", mutta Amber käyttäytyi kuin mitään ei olisi tapahtunut. Salaperäistä.

Eräänä päivänä Ruby ilmehti häiriintyneesti. Hänen äitinsä oli kutsunut yksityiskoulun rehtorin kylään ja esitteli tälle parhaillaan Rubyn huonetta häiriten tämän unta.

Ruby oli niin ärsyyntynyt, että päätti kasvaa. (Loogista...)

Näin ollen Ruby hujahti lapsosesta teiniksi äitinsä ja rehotrin silmien edessä.

Ja tässä hän nyt sitten on! Ei mitenkään oksettava ilmestys. Tavoitteeksi arpoutui romantiikka, ja R oli heti haaveilemassa ensisuudelmista ja muista nuoruuden iloista.

Ykistyiskoulun rehtori oli tästä kaikesta hyvin vakuuttunut. Hän kun oli itsekin suuri romantikko ja seikkailija parisuhteiden myrskyisillä vesillä.

Tyytyväisenä rehtori kätteli Paavoa ja ilmoitti päästävänsä ilomielin tytöt kouluunsa. Lähtiessään hän vinkkasi vielä Rubylle silmää. Puhelias tyttö oli tehnyt suuren vaikutuksen.

Jade ei ollut mikään luokkansa priimus. Hän kirosi mielessään yksityiskoulua, sillä se oli matemaattisluonnontieteellinen ja oppiaineiden vaikeusaste oli hyvin korkea. Hän jäi jatkuvasti jälkeen luokkatovereistaan, sillä Paavo usein kielsi häntä menemästä kouluun.

Huonosta todistuksesta luonnollisesti seurasi ikäviä saarnoja Eleltä Taneleista ja huonoista vaikutuksista.

Rubysta taas hankki kovaa vauhtia uusia ystäviä. Hänestä ja tästä treffipalvelutädistä tuli oikein hyvät ystävykset.

Kuten myös tämän tyttösen kanssa. (Ruby toi usein kaverityttöjä kotiin koulusta.)

Ja tämän poikasen. (Ruby toi usein poikakavereita kotiin koulusta.)

Tämän Brunonkin kanssa he tulivat toimeen. (Ruby nappasi poikia usein kotiin kadulta.)

Eikä unohdeta rehtori Manua. (Ruby... no jaa.)

Eleanor pani kaiken tämän miesten kanssa vehtailun merkille ja päätti, että nyt oli kiusallisen valistuksen aika.

"Ruby. Kai sinä tiedät kaiken ehkäisystä?" Ele paukatti eräänä päivänä, kun Ruby asteli kotiovesta sisään. Tämä tuijotti häntä hetken ensin ymmällään ja sitten tympääntyneenä.

"Tiedän", hän vastasi.

"Olethan varma? Sinulla kun noita miehiä näkyy riittävän. Tarkoitan vain, ette olisi muava saada mitään ylimääräistä simiä hoidettavaksi. Niin, ja synnyttäminen on ihan syvältä", Ele jatkoi. Ruby pyöräytti silmiään ja lähti kohti hänen ja Amberin huonetta.

"Minulle et käännä selkääsi!" Ele älähti. Ruby pysähtyi ja asteli takaisin äitinsä luo.

"Sinuna jakaisin enemmän valistuksellista huomiota sisarelleni. Löysin hänen roskakoristaan raskaustesin. Ja on hän pyöristynytkin aika lailla" Ruby hymyili.

 

"Mitä!? Onko Amber raskaana!? Mikset heti sanonut?? Kuinka se on edes mahdollista! Hänhän on vasta..." Ele sekosi.

"Äh, älä ole typerä! En tarkoittanut Amberia, vaan tietenkin..."

"Jade, eikö ala jo riittää?" Amber tiedusteli sisuksiaan pönttöön oksentavalta siskoltaan. "Äiti saattaa tulla minä hetkenä hyvänsä, jäät pian kiinni. Sitä paitsi, miulla on pissihätä."

"Mennään, mennään" Jade kähisi vessan lattialta.

Myöhemmin samana päivänä alkoivat ristikuullustelut.

"Etkö sinä typerä lapsiajattele koskaan mitään!?" Ele raivosi.

"Tämä ei ole minun syytäni!" Jade puolustautui.

"Kenens sitten muka? Tanelinko? Se olisi pitätänyt arvata!"

Sitten Ele huokaisi syvään ja pehmensi ääntään.

"Kulta, tiedäthän, että voit kertoa minulle mitä vain? Onko Taneli lyönyt sinua? Onko lapsi hänen? Oliko se Taneli?"

Jade mietti hetken hiljaa. Hän kävi läpi ikäviä kuvia muistoissaan.

Ei, älä lyö minua...

Ei, älä, en halua tätä...

Ei, älä laita chiliconcarnea...

"Ei", Jade kuiskasi hiljaa takaumasarjansa jälkeen. "Ei, Taneli..."

Hän oli päättäny tehdä tästä nyt lopun. Hän pristi silmänsä kiinni ja keräsi rohkeutensa.

"Paavo", hän sanoi hiljaisella, mutta päättäväisellä äänellä.

"Mitääh!?" Ele huusi järkyttyneenä. Kaikkea sitä kuulikin! Eihän nyt Elen ihkaoma aviomies hakkaisi ja väkisinpelehtisi hänen lastensa kanssa!

"Tuo on ihan älytön väite!" Ele torui Jadea. "En ikinä voisi ajatella, että Paavo on kaiken pahan takana!" Ja juuri viimeiset viisi sanaa Elen lauseesta ehti kuulla ovesta sisään astunut Pave.

"Eii! Märkäkorva! Senkin idiootti!" Paavo huusi ja juoksi Jaden luo. "Nyt äitisi tietää kaiken! Että minä olen sinua usein pahoinpidellyt ja välillä raiskannutkin! Sinä lupasit, ettet kerro!"

Ja ennen kuin kukaan ehti tehdä tai tajuta mitään, läpsi Pave jo Jadea avokämmenellä kasvoihin. Ele katsoi hämmenyksen ja järkytyksen vallassa tapahtumia ja oli vähällä astua kulholliseen juustopastaa!

Toivuttuaan hieman Ele kasoi Paavoa tuimasti.

"Sinä! Sinä siis todellisuudessa olitkin kaiken pahan takana! Busted!" hän sanoi ja osoitteli Paavoa syyttävästi sormellaan.

"Mi-mitä!? Mitä minä muka olen tehnyt väärin?" Paavo kysyi hämillään.

"Kaikenlaista! Senkin katala, kiero valehtelija!" Ele vastasi.

"Minä vai! Itse olet tyhmä!" Paavo laukoi verbaalisesti hyvin lahjakkaasti takaisin.

"Oh! Ettäs uskallatkin!" Ele oli suunniltaan. Ensin tämä tyyppi hakkaa hänen tytärtään ja pettää häntä hänen kanssaan ja sitten tulee vielä haukkumaan tyhmäksi! Tällainen peli ei vetelisi!

Seuraavassa hetkessä huone täyttyi harmaasta pölystä Elen ryhdyttyä vapaapainiin aviomiehensä kanssa.

"En voi katsoa!" Jade voihki. Tavallaan tilanne oli hänestä hirveä, hän kun oli kiltti sim, eikä pitänyt tappeluista. Toisaalta se oli myös mielettömän cool, koska tavallaan tässähän nyt hänen vuokseen tapeltiin.

"Anna mennä äiti!" hän lopulta innostui huutamaan. "Näytä sille mistä kana pissii!"

Noh, sillä aikaa, kun perheen aikuisimmat simit kävivät käsikähmää, perheen nuorimmainen oli aikeissa kasvaa pianomusiikin säestyksellä. Hieman epävarmana hän vilkaisi Jaden huoneen suuntaan, josta kantautui epämiellyttävää kiroamista ja huutoa.

"Anna mennä vaan", Ruby nyökkäsi rohkaisevasti ja välinpitämättömästi. Lähinnä välinpitämättömästi...

"Okei..." Amber sanoi ja veti syvään henkeä. Hän ponnisti, sambasi ja...

... kasvoi!

"No niin, hyvä" Ruby hymyili laimeasti. Sääli, ettei tällä riemukkaalla tapahtumalla ollut enemmän silminnäkijöitä. Brunokin vain tuijotteli enemmän Rubya.

Perhetavoitteen saanut ernu värjäsi hiuksensa ja otti itselleen nenärenkaan. Hän on luonteeltaan ääripäiden lapsi, tosi siisti, kamalan ujo, mielettömän toimelias, hurjan leikkisä ja sikakiltti.

Katsotaans nyt vielä näitä hänen erityislaatuisia korviaan. Nyt hän on lähinnä söpön vähän erilaisen tyttösen näköinen. Pisteet nousi kyllä kasvun myötä! Mutta palataksemme edelliseen aiheeseen, haluanette kuulla, miten tappelu päättyi.

Mene ja ota tästä asetelmasta nyt sitten selvää. No, harmiksi Elelle, ettei hän tienyt ennen Paven kimppuun hyökkäämist, että...

...Paavo harrastaa pihapunttista! (*TITITI*)

Ele sai siis kolmatta kertaa elämässään selkäänsä. (Juicyt häviävät aina tappeluissa...) Pave hohotti tyytyväisenä vieressä. Kyllä oli nyt hieno fiilis, kun oli saanut hakattua naisen!

Häviö tai ei, Ele omisti silti edelleen talon ja päätti ketkä siinä asuivat ja ketkä eivät.

"Meidän juttu on nyt loppu!" Ele sanoi suiaantuneena. "Minä en ole miehen kanssa, joka ei anna minun voittaa tappelua!"

"Eih!" Pave henkäisi järkyttyneenä.

"Sinä lennät nyt ulos!" Ele komensi ja osoitti ikkunaa sormellaan.

"Mu-mutta..." Paavo änkytti.

"Kuinka voit tehdä näin!? Olen kohdellut sinua kuin prinsessaa! Kaikki rahani ovat sinulla! Minulla ei ole mitään!" Paavo vikisi.

"Helposti" Ele tuhahti.

"Tämä ei ole reilua! Miksi suhteeni aina kaatuvat? Mitä teen väärin!?" Paavo repi hiuksiaan, mutta Ele oli jkkymätön päätöksessään. Häneen eivät Paavon temput tepsineet, hän kun oli tottunut tekemään niin kuin halusi (kiitti, Feeliks).

 

 

Ja tähän emotionaaliseen kuvasarjaan täten päättyy Juicyjen 12. osa. Toivottavasti piditte :D Toivottavasti kommentoitte, niin rakentavasti kuin ylistävästikin, jos mielitte! ;D Älkääkä missatko Juicyjen ensiosaa! Tiedossa on PERIJÄ-ÄÄNESTYS! Joten pysykää mukana ;)